2018 kaivauskuvia

Kaivauksen alku
24.5.2018 Kuva kaivausalueesta aivan alussa.
Kaivauksen alku #2
4.6.2018 Kaivausalue ensimmäisenä kaivauspäivänä
Hyvin säilynyt kahvikuppi 8.6.2018
8.6.2018 Löydetty erittäin hyvin säilynyt kahvikuppi
Kahvikuppi kaivettuna maasta 8.6.2018
Kahvikuppi on vihoin saatu irti, sitä pitämässä yleisöarkeologi Elina.
Ikkunoiden kulmarautoja yms. 18.6.2018
18.6.2018 kaivettuja ikkunoiden kulmarautoja Turun palon aikaisesta kerroksesta.
Ei ainakaan tullut kylmä 24.7.2018
24.7.2018 arkeologeilla ja vapaaehtoisilla ei ollut kylmä kaivauksilla. Lämpömittari meni rikki kaivauksen aikana siihen kohdistuneen lämmön vuoksi.
Kärsivät kaivajat 25.7.2018
Päivän kuumuus on saanut kaivajat hakeutumaan varjoon, kuumuus on selvästi vienyt voimia.
Edistymistä 27.7
27.7.2018 Kaivausalue on edennyt hyvin, savikerros painaa edelleen päälle.
Savimaa on väistynyt, kiviä ja tiiltä vastassa 7.8.2018
7.8.2018 Savimaa alkaa vihdoin jäädä taakse, työtahti kiihtyy.
Lautanen 10.8.2018
10.8.2018 Kivien välistä löytynyt lautanen.
Nälkä kasvaa syödessä 13.8.2018
13.8.2018 Nälkä kasvaa syödessä, työtahti kiihtyy mitä syvemmälle päästään ja lopettaminen tuntuu suorastaan väärältä.
Kuvaa kaivausalueesta 14.8.2018
14.8.2018 Kuvan taustalla Matti mitä luultavimmin selittää arkeologeille Bobcat kuormaajan hyödyistä kaivauksilla.
Kellarin oviaukko sekä seinäkomero 14.8.2018
14.8.2018 Kuvassa juuri paljastuva kellarin umpeenmuurattu oviaukko sekä seinäkomero.
Noin 60 ämpärillistä, eli siis noin 720 litraa maa-ainesta! 14.8.2018
14.8.2018. Näemme mitä motivoitunut työryhmä saa aikaiseksi. Kuvassa noin 720 litraa maa-ainesta kuopasta nostettuna. (300 litraa mikäli en osaa laskea, mutta idea on sama 🙂 )
Päivän aikana poistetut tiilet sekä kivet 14.8.2018
14.8.2018 Päivän aikana siirrettiin myös useita kiloja tiiltä ja kiviä.
Kolmas seinäkomero on löytynyt 22.8.2018
Kaivauksen kolmas seinäkomero on löytynyt. Kaivausaluetta tarkastelemassa arkeologit Ilari ja Elina sekä vapaaehtoiset Kimmo, Heidi ja Anna
Suuria kiviä vastassa 22.8.2018
Kaivausalue 22.8.2018, sen keskellä suuria kiviä, jotka täytyi saada pois alueelta.
Oviaukon askelmat ovat vihdoin näkyvissä 27.8.2018
27.8.2018 Oviaukon askelmat on saatu näkyviin, pian ollaan lattiatasossa.
Lattia on vihdoin saavutettu 28.8.2018
28.8.2018 saavutimme viimein lattian.
Lattialta löytynyt lukon etuosa 28.8.2018
28.8.2018 Kellarin lattialta löytynyt lukon etuosa.
TV-haastattelu 28.8.2018
28.8.2018 Kuvassa TV-haastattelussa Sanna, alempana kuopassa Ilari kertoo jotain minulle (anteeksi, minulla ei ole enää mitään muistikuvaa mitä mahdoit sanoa :D)
Ämpäripaljous 31.8.2018
31.8.2018 Vapaaehtoiset ovat viimein saaneet kaivattuja ämpäreitä, ilman jonottamista. Kuvassa Heidi kaivamassa kellarin lattiakerrosta esiin erittäin sotkuisen kuopan keskellä.
Kesän kaivaukset ovat ohi 1.9.2018
1.9.2018 Kaivaukset ovat päättyneet ja kuoppa siivottu. Pian se täytetään soralla, jota vapaaehtoiset ”pääsevät” kaivamaan seuraavana vuonna.
Tiilikeko 1.9.2018
1.9.2018 Tämä määrä tiiltä nostettiin kuopasta kaivausten viimeisinä viikkoina.
Lähes koko poppoo kasassa 1.9.2018
Viimeisen päivän osallistujat, muutama vapaaehtoinen puuttuu kuvasta. Iso kiitos kaikille kesän 2018 kaivauksille osallistuneille.  ~Eemil Mononen

Bonuksena muutama kaivaukselta otettu video

Mullankaivamista koululaisten kanssa

Aboa Vetus & Ars Novalla on pitkä kokemus yleisöarkeologiasta myös lasten kanssa. Vuodesta 2005 alkaen museon kesäkoulujen osallistujat ovat osallistuneet arkeologiseen kaivaukseen. Joka kesä arkeologimme opastavat noin 140 kouluikäistä arkeologian menetelmien pariin.kesakoulu2016_jnieminen_01
Keväällä 2020 museo tarjoaa varsinaissuomalaisille alakouluille hankkeen, joka johdattelee arkeologian perusteisiin aitoa kaivausta sekä pelillisyyttä hyödyntäen. Museo sai hankkeelle Suomen kulttuurirahaston Mullankaivajat-apurahan.

Tavoitteena on tutustuttaa 1.-4.-luokkalaiset kulttuuriperinnön käsitteeseen ja arkeologiseen ajattelutapaan. Hankkeessa lapsia herätellään havainnoimaan menneisyyden merkkejä ja lähiympäristönsä historiallista kerroksellisuutta. Menetelminä toimivat hands-on arkeologiapedagogiikka esinelöytöjen ja aidon kaivauksen parissa sekä pelillisyys rautakauden Suomesta kertovan Ulfbehrtin miekka -pelin parissa.

Blogi uudistuu

Ensi vuonna tässä blogissa esitellään aiempaa laajemmin Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkeologista toimintaa. Kesällä blogin sisällössä painottuvat jatkossakin ajankohtaiset kaivauskuulumiset, mutta pyrimme esittelemään ympärivuotisesti museon mielenkiintoista yleisöarkeologiaa ja arkeologista tutkimusta. Tervetuloa seuraamaan!

Löytyykö sieltä mitään?

Ylläolevaa päivittäin Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksilla kuultavaa kysymystä on kaivausjohtaja ansiokkaasti käsitellyt omassa blogissaan täällä. Tämän viikon todistusaineistoa – nimenomaan esinelöytöjen osalta – on allaolevissa kuvissa. Kuvista laskeskelin jälkikäteen, että tänään löytyi keskimäärin kaksi ja puoli esinettä minuutissa. Tämä on erittäin karkea ja varovainen arvio, koska kuvista ei todellakaan näe löytöjen koko määrää tarkasti. Pitänee kysellä määristä arkeologeilta, jotka inventoivat löytöjä päivittäin.

Päivän löytölaatikot:

Löydöistä yleisimpiä olivat tänäänkin eläinten luut, lasinpalat, astioiden ja kaakelien palat ja rautanaulat. Lisäksi löytyi mm. liitupiippujen varsia ja yksittäisiä erikoisempia esineitä.

Tämän päivän erikoisuutena olivat kymmenet kellarista löytyneet jonkinlaista kuparisekoitetta olevat vihreät ”möykyt”, jotka kaiketi ovat Turun palossa sulanutta metallia. Ylläolevista kuvista voi tarkkasilmäinen erottaa näitä kirkkaanvihreitä möykkyjä, joissa metalli on usein sulanut laastin sekaan. Mysteeriksi on toistaiseksi jäänyt, mistä nuo pisarat ovat peräisin ja mihin ne ovat kuuluneet ennen sulamistaan. Toivelistalla on, että asia selviää kaivausten myötä.

Vasemmalta oikealle: (1) liitupiipun varren osa, (2) verhoilunaula tms. (ei rautaa), (3) kuparisekoitteista metallia oleva kolikko/poletti/pelimerkki joka odottaa virallista tunnistusta, (4) liitupiipun varsi, (5) pala hyvin ohutta lasia ja (6) luu.
Hyvin säilynyt solki, jossa on vielä pala nahkaa.

Tänään löytyi myös lähes kokonaisena säilynyt liitupiipun koppa, josta en valitettavasti ottanut kuvaa. Käsittääkseni kyseessä oli sydänkoristeinen koppa, jollainen on kuvattu esimerkiksi täällä Finnassa.

Se iso löytöhän on tietenkin kellari, joka paljastuu sentti sentiltä. Alla yleisnäkymä kaivauksen eteläkulmaa kohti, sekä kaivausjohtaja tutkimassa tänään esiin kaivettua seinäkomeroa.

Eilisen päivän kaivaukset jäävät allekirjoittaneen mieleen pidemmäksikin aikaa, koska löysin ensimmäistä kertaa kolikon. Kyseessä oli Kaarle XIV Juhanan aikainen ruotsalainen puolen killingin raha 1620- tai 1630-luvulta.

-Juha

Löytöjä, portaita ja katoavia kantoja

Tiistain kuvia:

Vasemmalta oikealle: metallinappi, sormustin (vihreästä väristä arvaillen jotain kuparisekoitetta), pikkunappi, koristeltu posliininpala.

Yllä päivän löydöt, neljä laatikollista.

Kellarin uudet portaat.
Isojen kivien ylöshilaus koki takaiskun välineiden petettyä.
Edellisessä blogikirjoituksessa mainittu kanto oli mystisesti muuttunut jyrsintälastuiksi vapaaehtoisten juhannustauon aikana. Takaiskuja sattuu, mutta tästä varmaankin toivumme!

– Juha

Nurkanvaltausta

Vapaaehtoisten kaivajien osalta vuoden toinen kaivausviikko on nyt ohi. Ilmat ovat suosineet, tosin pari viimeisintä päivää ovat olleet vähintään riittävän lämpimiä. Minä olen toinen tämän kesän uusista vapaaehtoisista ja kiitän konkareita, ja arkeologeja Elinaa ja Ilaria hyvästä vastaanotosta ja siitä että pääsin mukaan. Aboa Vetuksen kaivaus on minulle tavallaan tuttu, koska olen ollut säännöllinen sivustatarkkailija ja käynyt myös pikaisen arkeologisen museokurssin paikanpäällä pari vuotta sitten. Kaivaminen on myös tuttua kolmen kuukauden vapaaehtoisjakson ajalta Ravattulan Ristimäellä.

Tämän viikon maanantain työksi minulle valikoitui nurkanvaltaus, eli seinän nurkkien etsiminen tämänhetkisen kaivausalueen länsikulmasta. Työ tapahtui enimmäkseen lapiolla ja oli sen verran rankkaa, ettei tarvinnut miettiä punttisalille menoa illalla. ”Lepoaikaa” löytyi seulontapaikalta kun kunto loppui, joten pääsin kivasti sisään pariin erilaiseen toimintoon. Löytöjä alueelta tuli melko runsaasti, kuten allaolevasta kuvasta näkyy. Arviolta pari tusinaa ämpärillistä maata ja rakennusjätettä (tiiltä ja laastia) poistui rakennuksen kulman kohdalta, mutta vielä ei varmistunut minnepäin seinät jatkuvat – laastipinnan mittaus on tehtävä ennen kaivuun jatkamista. To be continued.

Tästä nurkasta etsitään seinien suuntia ja reunoja. Lapion varren puolen välin korkeudessa maassa näkyy hieno kerrostuma tiilen- ja laastinpaloja mullan seassa.
Länsinurkan löydöt. Joukossa oli mm. paljon lasin- ja luunpaloja sekä kauniin värikkäitä posliininpaloja. Yläreunassa koristeltu liitupiipun varren osa.

Sillä välin kaivauksenjohtaja Ilarilla oli oma nurkanvaltauksensa saman rakennuksen toisessa kulmassa, kautta kiven ja kannon. Kyseisessä kulmassa nimittäin on isoja kiviä ja valtava kanto, joka tullaan poistamaan kaivausten aikana.

Etualalla länsinurkka, taustalla Ilari ja nurkka kannon kera.

Samaan aikaan myös kaikki kolme seulaa olivat koko ajan aktiivisina, ja muualla kaivausten reunamia siivoiltiin/kaiveltiin ahkerasti. Myös kellarissa oli kaivaukset käynnissä, ja Eemil löysikin sieltä ehkä päivän näyttävimmän esineen – tiili, jossa oli hieno tassun painauma.

Tassutiili Ilarin tassuissa

Tiistaina seulat olivat taas ”käynnissä” non-stop. Eemil poisti kellarista uskomattoman määrän laastia ja tiiliä, osin Ilarin avustamana. Tiilien roudaamiseen pois tarvittiin apua suurimmalta osalta vapaaehtoisia. Minä taas kaivelin aiemmin mainitun kannon juuria ja hakkasin juuria poikki kirveellä sekä olin välillä seulalla. Seulottavaksi tuli hankalaa ja epäkiitollista savea. Kannon poistamiseen menee vielä vähintäänkin useita päiviä, ja valitettavasti savi taitaa vain käydä kovemmaksi alempana.

The Kanto

Päivän merkkitapauksia oli kellarin tiiliseinän ison palan valahtaminen – tarkoitan tietenkin tarkoin harkittu ja hallittu siirto – jonka seurauksena kaivauksenjohtajalta irtosi ilon kiljahduksia. Tiiliseinän palasta nimittäin löytyi jotain, jota on kuulemma etsitty jo kaivauksen alusta saakka, ja josta varmaankin vielä tälläkin palstalla kuullaan lisää. Allaolevassa kuvassa Ilari kirjaa tapahtumaa kaivauspäiväkirjaan, ko. tiiliseinän osa edessään.

Ilari ja päiväkirja

Sekä maanantain että tiistain aikana kaivauksilla kävi kiitettäviä määriä yleisöä kuulemassa kaivauksista Elinalta ja Ilarilta sekä ottamassa valokuvia.

Juha

Kaivuutyöt täydessä vauhdissa

flashsgl_vivid

No niin porukka on lähes kasassa. Kaksi uuttakin avustajaa on tullut mukaan. Tervetuloa mukaan. Kova pintasavi irtosi nyt helposti. Olemme saaneet uuden tuunatun seulan käyttöömme, ei silti varaa vanhassakin. Toissavuotinen seulakin pääsi tänään hommiin. Seulottavaa maata tulee riittävästi kolmelle seulalle. Tuntuu ettei sekään riitä, aina ovat tyhjät ämpärit kortilla.